Varjostinkuusi on todellinen elävä fossiili, sillä laji on tunnistettu jo Trias-kauden kerrostumista, siis hirmuliskojen aikakaudelta. Tuolloin varjostinkuusi oli levittäytynyt koko Euraasiaan, mutta myöhemmin muut puulajit valtasivat siltä alaa. Nykyään varjostinkuusi on uhanalainen ja sitä kasvaa vain suppeilla alueilla Keski- ja Etelä-Japanissa.
Varjostinkuusi ei muistuta mitään meille tuttua havupuuta eikä sillä ole elossaolevia lähisukulaisia. Neulaset näyttävät pareittain yhteenkasvaneilta ja ovat versojen kärjissä sateenvarjon muotoisena kiehkurana, mistä johtuu lajin suomalainenkin nimi. Puu on hyvin hidaskasvuinen: se kasvaa vain parikymmentä senttiä vuodessa, mutta voi kotiseudullaan varttua keskikokoiseksi puuksi.
Koko
Suomessa saavuttanut 4 m. Luonnossa jopa yli 25 m.
Kotipaikka
Japanin saaret (Etelä-Honshu, Kyushu ja Shikoku) 500–1000 metrin korkeudella runsassateisissa pilvimetsissä.
Kuvaus
Hidaskasvuinen, kasvutavaltaan säännöllisen kartiomainen puu, joka on helposti tunnettavissa pareittain yhteenkasvaneista neulasistaan, jotka ovat versojen päissä pyöreinä viuhkoina.
Kasvupaikka
Vaatii puolivarjoisan tai varjoisan ja runsasravinteisen, tuoreena säilyvän kasvupaikan lisäksi tuulensuojaa ja oloissamme talvisuojausta.
Menestyminen
Vyöhyke (I–II); monin paikoin menestynyt oikein hyvin, mutta kasvatuskokemuksia on vielä niukasti.
