Erikoistaimet.fi
Rhus typhina - Samettisumakki
Rhus typhina - Samettisumakki
Noudon saatavuutta ei voitu ladata
Samettisumakki on kotoisin Pohjois-Amerikan koillisosista. Se on juurivesova puu tai pensas, joka viihtyy aurinkoisilla, hiekkaperäisillä rinnemailla ja teiden varsilla. Sen suomalainen nimi viittaa samettisen karvoituksen peittämiin oksiin.
Koristeelliset lehdet ovat runsaslehdykkäiset ja saavat syysvärin kaikissa keltaisen, oranssin, punaisen ja violetin sävyissä. Kesällä pienet vihreät kukat ovat pystyissä 20 cm pituisissa latvakukinnoissa, jotka emikasveilla muuttuvat syyskuussa komeiksi ja loistavanpunaisiksi tähkiksi. Samettisumakin hedelmä on punaisten karvojen peittämä marja, joka lehtien varistua jää kasviin pystyissä tertuissa.
Mustilassa näyttävää, mutta aranpuoleisena pidettyä pensasta kasvaa muutamia yksilöitä koeluontoisina istutuksina eri puolilla Arboretumia. Komein kasvusto on jätetty taimipeltoon siemeniä tuottamaan. Mustilassa viljellyt alkuperät on kerätty omilla keruumatkoilla aivan luontaisen levinneisyysalueen koillisesta reunasta Quebecistä. Aran taimivaiheen jälkeen niiden kestävyys on ollut hämmästyttävän hyvä.
Samettisumakki sen enempää kuin Mustilassa kasvava silosumakkikaan (R. glabra) eivät aiheuta kasvin käsittelijälle kiusallisia iho-oireita. Suvun mainetta huonontaa aiheetta amerikkalainen myrkkysumakki (Toxicodendron radicans), joka nykyään luokitellaan kokonaan toiseen kasvisukuun (Toxicodendron).
Samettisumakki on alkujaan kotoisin USA:n koillisosista. Luontaisella kasvualueella se voi kasvaa jopa n. 12 m. korkeaksi, mutta Suomessa siitä voi yleensä tulla n. 3-5 m korkea. Yleensä siitä tulee monirunkoinen pensas. Samettisumakki muodostaa herkästi juurivesoja, joiden avulla se leviää helposti. Luontaisella levinneisyysalueellaan se viihtyy usein ns. joutumailla, kuten suolapitoisilla aurinkoisilla mailla, rinteillä ja teiden varsilla. Sen uudet vuosikasvaimet ovat sametinkarvaisia, johon perustuu myös kasvin suomenkielinen nimikin.
Samettisumakin kerrannaislehdet muodostuvat kierteisesti sijaitsevista lehdistä. Ne voivat olla jopa 50 cm pitkät. Kerrannaislehdet ovat parilehdykkäisiä, näitä pareja voi olla jopa 15 kpl. Lisäksi kerrannaislehdissä on pariton päätölehdykkä. Lehdet ovat päältä tummanvihreitä ja alta sinivirheitä. Jos syksy on pitkä ja lämmin lehti voi saada kauniit syysvärit, joissa on kaikkia keltaisen, keltapunaisen, punaisen ja violetin värisävyjä. Lehdet ovat kuitenkin hallanarat ja varisevat Suomessa maahan siksi usein jo vihreinä.
Samettisumakki on kaksikotinen. Hede- ja emikukat ovat yleensä eri puuyksilöissä. Loppukesällä samettisumakin pienet vihreät kukinnot sijaitsevat pystyissä, jopa n. 20 cm kokoisissa kukinnoissa kasvin latvuksissa. Emipuissa vihreät kukinnot muuttuvat elo-syyskuussa koristeellisiksi loistavan punaisiksi tähkiksi. Samettisumakin puuaines on huokoista. Tuuli tarttuu helposti puun isoihin lehtiin, minkä vuoksi oksat katkeavat helposti voimakkaassa tuulessa kesäaikaan. Puu tarvitsee siksi suojaisen kasvupaikan tai hyvän tuennan.
- Menestymisvyöhyke I-III
- USDA: 4-8
- PH suositus: 4.6-7.5
- Aurinkoinen tai puolivarjoinen
Tämän kasvin juuret on käsitelty mykoritsalla!
Mitä mykoritsa antaa kasveille:
