Larix decidua - Euroopanlehtikuusi

Euroopanlehtikuusi on kotoisin Keski-Euroopan vuoristoalueilta, erityisesti Alpeilta. Se menestyy hyvin Etelä- ja Keski-Suomessa ja on yleinen maamme vanhimmissa lehtikuusi-istutuksissa. Sitä on käytetty runsaasti myös koristepuuna. Lajin runkomuoto ei keskimäärin ole yhtä hyvä kuin esimerkiksi siperianlehtikuusella (L. sibirica), mikä osittain rajoittaa sen metsätaloudellista käyttöä.

Euroopanlehtikuusi kärsii viljeltynä helposti lehtikuusensyövästä.

Euroopanlehtikuusi on ekologisesti paljon läheisen sukulaisensa siperianlehtikuusen kaltainen. Se sopiikin puistopuuna hyvin käytettäväksi yhdessä siperianlehtikuusen kanssa. Siten saadaan pidempi ruska-aika ja enemmän värivaihtelua, sillä euroopanlehtikuusi saa syysvärityksensä muutamaa viikkoa siperianlehtikuusta myöhemmin. Lajit voi varmimmin erottaa toisistaan kävyn muodon perusteella.

• Latvus leveä, kartiomainen, oksat hieman riippuvia vanhempina (siperianlehtikuusella alemmat oksat kääntyvät hieman yläviistoon).
• Emikukinnot keväällä purppuranpunaiset.
• Euroopanlehtikuusi on nopeakasvuinen, vaatii runsaasti valoa viihtyäkseen, mutta muuten vaatimaton kasvupaikan suhteen. Se viihtyy hyvin juurruttuaan kuivillakin paikoilla.
• Kävyt ovat munan muotoisia ja 2-4 cm pitkiä. Käpyjen suomut ovat vaaleanruskeita, uurteisia, litteitä ja kaljuja (siperianlehtikuusella tummanruskeita, sileitä, kuperia ja karvaisia).

Lehtikuuset ovat ilmeikkäitä havupuita, jotka pudottavat neulasensa talveksi. Keväällä neulaset puhkeavat hempeänvihreinä, syysväri on kullankeltainen. Runko on rosoinen ja paksukuorinen. Pieniä, lajista riippuen soikeita tai pyöreitä käpyjä muodostuu runsaasti. Ne ovat erityisen sieviä ja säilyvät oksissa pitkään.